Mikään ei pääty

torstai 23. huhtikuuta 2015

Ampukaa sitten minut!


Aurinko läväyttää
sokeat ikkunat loistamaan,
siimes salamoi,
kutittaa ilmoille
aivastuksen.

En ole
joka tuulen vietävä.
Ampukaa kuula kallooni.
Sitä ääntä en kuule.
Lähettänyt Katjuussa klo 1.16
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu
Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Tietoja minusta

Katjuussa
Tarkastele profiilia

Blogiarkisto

  • ▼  2015 (35)
    • ▼  huhtikuuta (35)
      • Mikään ei pääty Runoja vuosilta 2014-2015  Kir...
      • Löytö
      • Osoituksia
      • Olen sairas
      • Minun
      • Kiertotähtien kaipaus
      • Ampukaa sitten minut!
      • Kellot
      • Tuomet
      • Runo 4
      • Positiivista
      • Kuppilassa kuultua
      • Runo 3
      • Runo 2
      • Runo
      • Häiköö
      • Yksiavioiset
      • Vineta
      • Anteeksiannosta
      • Thalatta!
      • Pimeydestä
      • Tuulesta
      • Maata näkyvissä
      • Jälkiä
      • Oi Odessa!
      • Normaalipallo supertiikeriä
      • Maailma muuttuu
      • Peilit
      • Pilvet
      • Ikuinen eilinen
      • Ei mikään pääty – ei ala.
      • Jos ei vituttaisi valmiiksi
      • Kesässä kypsyy syksy.
      • Koira on tuttu.
      • Tiet käärmeitä täynnä.
Teema: Mieletön malli. Sisällön tarjoaa Blogger.